kennel Tinwelindon - bedlingtoninterrierit
  • kennel Tinwelindon
  • Bedlingtoninterrieri
  • Koiramme
  • Pentuja
  • Pentueet
  • Blogi
  • Kuvia
  • Yhteystiedot
  • Vieraskirja

C.I.B. FI MVA  LT MVA  EE MVA Cuenta’s Elysia ”Kajo”


Blue & tan bedlingtoninterrieri narttu

Synt. 11.2.2009
Lopetettu 11.1.2018 pahentuneiden kipuoireiden vuoksi
40 cm / 7,7 kg
Kasvattaja: Suvi Kuivanen, kennel Cuenta's

i. Mister X iz Sozvezdija Streltsa i Devy
e. Tanzara Edelweiss

Om. Sini Tuovinen

Kuparitoksikoosi: 1,1 - a,a, ei periytä
Silmätutkimus 16.7.2011 ja 27.9.2012: ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia
Silmätutkimus 29.4.2015: katarakta, epäilyttävä
Polvitutkimus 27.9.2012: polvilumpiolux med. 0/0
Sydänkuuntelu 27.9.2012: normaali

Näyttelyistä:  C.I.B., FI MVA, LT MVA, EE MVA
Luonnetesti; 116 p, +++

Kajo jalostustietojärjestelmässä
Kajon jalostusarvostelu 16.7.2011
Kuvia Kajosta
Kajon näyttelyarvostelut
Kajon luonnetesti

Kajon pennut 2013 - Narn i hîn ambar




Picture






Kajo on äärimmäisen hellyydenkipeä ja syliintunkeva pieni otus. Sylissä se yleensä rötköttää rentona selällään, välillä kurottaen antamaan muutaman suukon ja taas keskittyen vain olemaan tavattoman söpö saadakseen mahdollisimman paljon rapsutuksia. Pehmoisen pinnan alla on kuitenkin aito terrieri, jolla on rutkasti omaa tahtoa ja temperamenttia.

Picture
_



Vieraita kohtaan Kajo on usein ihan aluksi hieman epäluuloinen ja saattaa haukkua eteisessä. Tulijoiden päästyä kunnolla sisälle Kajo on kuitenkin jo tunkemassa syliin. Seuraavaksi se onkin pusuttamassa naamaa, tuomassa lelua, tunkemassa syliin, pusuttamassa taas vähän lisää, tuomassa lelua ja lopulta kiipeämässä syliin nukkumaan. Seuraavalla, tai viimeistään kolmannella tapaamisella, alkuhaukkuminen jää pois kokonaan ja Kajo mönkii tulijaa vastaan pitkin lattiaa häntää vispaten ja etutassua nostellen jos saa siihen mahdollisyyden.  Nykyään huomiosta kilpailijoita on tauloudessa sen verran monta, että suurieleiset tervehtimiseremoniat meinaavat (Kajon mielestä hyvin harmillisesti) hukkua kilpailevien huomionhakijoiden alle.

Picture
_Muutenkin Kajo rakastaa huomiota ja kerjää sitä suurieleisesti juoduttuaan omasta mielestään liian kauas, tai liian pitkäksi aikaa, pois tapahtumien keskipisteestä. Harvoin Kajon silti tarvitsee erityisemmin ponnistella tullakseen huomatuksi - syliintunkeminen, lelunhakeminen, lelulla itse leikkiminen, leikkiessä öriseminen ynnä muu vastaava toiminta yleensä tekee niksin. Jos mikään muu ei tunnu auttavan niin Kajo kyllä tunkee sitten "väärän" mielenkiinnon kohteen eteen, tai istuu sen päälle, todeten, että nyt et ainakaan voi olla enää huomaamatta minua...

Aitoa terrieriluonnetta Kajo on jo osoittanut ollessaan pienenpieni musta kääryle pentulaatikossa. Kun kasvattaja nosti syliinsä tämän pentulaatikossa tuhistelleen pienen koiranalun, se rääkyi täyttä kurkkua taukoamatta, kunnes se palautettiin takaisin emon viereen. Omaa tahtoa Kajolla on siis ollut ihan alusta alkaen.

Picture
__Harrastuskoirana Kajo on aivan mainio. Saalistusvietti sillä on mukavan voimakas ja vetoleikki onkin Kajon lempipalkka. Välillä Kajolla menee niin lujaa, ettei oppimisesta tahdo tulla mitään - omakeksimät agilityradat ovat toki miljoona kertaa hauskempia ja parempia kuin ne ihmisten suunnittelemat. Toisessa ääripäässä on sitten ne, onneksi harvinaiset, päivät kun neiti ei syty mistään, ja kun nameja yrittää tarjota (niitä samoja jotka oli maailman parhaita edellisenä päivänä), ottaa Kajo ne korkeintaan suuhunsa ja pökeltää sitten maahan. Pääasiallisesti Kajo on kuitenkin halukas ja innokas tekemään yhdessä, ja on viimeisen vuoden aikana kehittynyt agiradalla valtavasti. Meno on nykyään pääasiallisesti hyvin kuulaista, täsmällistä ja vaihdikasta. Toiveissa olisi, että Kajon agikisaurakin pääsisi mahdollisimman pian alkuun, kunhan kontaktiesteet saadaan vielä ensin toimimaan oikeaoppisesti.  Agility on meidän ainut aktiivinen harrastus, mutta olemme myös jonkin verran tokoilleet. Kajo on myös päässyt näyttämään taitonsa metsäjäljellä sekä viehejuoksuradalla, ja molempia pitäisi ehdottomasti jaksaa harrastaa enemmän, kun se niistäkin niin kovasti tykkää.

Picture
_Oikeasti Kajo osaa kuitenkin rauhoittuakin erinomaisen hyvin, ja yleensä kotioloissa se vain lepäilee kunnes jotain kivaa tapahtuu. Agilitytreeneissäkin Kajo odottaa hyvin rauhassa kentän laidalla omaa vuoroaan, suorastaan onnettoman näköisenä, mutta kiihtyy nollasta sataan muutamassa sekunnissa, kun panta otetaan pois kaulasta ja lelu kaivetaan esiin taskun pohjalta. Kajo ei myöskään ala hyppiä seinille, vaikka lenkkeily jäisi vähemmälle muutamanakin päivänä peräjälkeen. Ulkona se saattaakin sitten vetää kunnon rallit hihnankin päässä, jos kierroksia on huomaamatta päässyt kertymään liikaa. Siinä sitten ohikulkijoilla ihmettelemistä kun pieni salamalammas yhtäkkiä pinkoo ympyrää keskellä kävelytietä.

Kajon kanssa on käyty myös jonkin verran näyttelyissä, viimeisimpänä saavutuksena kansainvälisen muotovalion arvo. Nyt näyttelyt ovat tauolla, mutta suunnitelmana on aktivoitua uudestaan kun ovet aukeavat veteraanikehiin. Rakenteellisesti Kajo on tasapainoinen ja mittasuhteiltaan hyvä, sopivan kokoinen narttumainen kokonaisuus, jonka rodunomaista v-etuosaa on kehuttu kovasti. Turkinlaatu on hyvä runsaine tukikarvoineen, vaikkakin väriä karvassa on tyypillisesti heikosti. Liikkeet Kajolla on rodunomaiset, edestä erityisen hyvät, mutta takaa se on hieman ahdas. Häntäänsä Kajo kantaa usein liian pystyssä.

Kajo oli ollut oikein terve läpi elämänsä ennen äitikoiraksi muuttumistaan. Puoli vuotta Kajon pentueen syntymisen jälkeen, Kajo sairastui ensin vaskuliittiin eli verisuonitulehdukseen, jonka syytä ei saatu selville. Sairastumisen yhteydessä Kajolla todettiin koholla ollut maksaentsyymiarvo (alat) verinäytteissä. Maksa-arvoa seurattiin ja se nousi pahimmillaan noin satakertaiseksi viitearvojen ylärajaan nähden. Kajolta otettiin maksabiopsia keväällä 2015. Biopsiassa ei ollut merkkejä kuparikerääntymistä (kyseessä ei siis ole bedlingtoninterriereiden perinnöllinen kuparitoksikoosi), vain lievää tulehdussolujen kerääntymää maksakudokseen (lievä lymfo-plasmosytäärinen tulehdus portaalisesti ja perilobulaarisesti), jonka aiheuttajaa ei ollut havaittavissa. Edellisenä syksynä sairastettu vaskuliitti ja maksabiopsian tulos viittaavat lievään tai alkavaan autoimmuunitautiin, vaikkakaan varmaa diagnoosia Kajolla ei edelleenkään ole. Ulkoisesti Kajo voi hyvin, vaikka maksa-arvo alat on jatkuvasti koholla, eikä sille ole toistaiseksi aloitettu  mitään lääkityksiä. Kajon viimeisimmässä silmäpeilauksessa loppukeväästä 2015 todettiin epäilyttäviä kaihiin viittaavia muutoksia silmissä. Yllä mainituista, Kajon pentueen syntymän  jälkeen ilmenneistä terveysseikoista johtuen Kajon jälkeläiset on osaltamme suljettu pois jalostuskäytöstä.

Kajo kärsi viimeisten elinvuosiensa aikana selkäkivuista, joihin ei löytynyt syytä röntgenkuvauksissa, eikä myöhemmin ruumiinavauksessakaan. Oireilu oli todennäköisesti hermostoperäistä, sillä Kajolla esiintyi takajalkojen puutumisoiretta, sekä loppuaikoina rajuja toiseen takarajaan paikantuvia selittämättömiä kipukohtauksia. Koska tila pahentui nopeasti kipulääkityksistä huolimatta, päästettiin Kajo paremmille metsästysmaille 11.1.2018 kuukautta ennen kymmenvuotissyntymäpäivää.

Picture
Powered by Create your own unique website with customizable templates.